INUIAQATIGIINNUT AKISUSSAAQATAANEQ
Sikuki Nuuk Harbour A/S-ip anguniagaraa Nuummi umiarsualiveqarfinnik pilersitsinissaq, piginnittuunissaq, ingerlatsinissaq ineriartortitsinissarlu aammalu sammisassat tassunga attuumassuteqartut suliarinissaat.
Nuummi Umiarsualivik Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit annersaraat, Kalaallillu Nunaannut Kalaallillu Nunaanniit assartugassanut pingaarutilimmik inissisimalluni.
CSR-imi politikkitta pisussaaffigut allaaserai, iliuutsigullu ajornanngikkaangat assersuusiorfigisarlugit. Suliffittut anguniakkagut pingaarnertut ukkanneqarput taakkulu soqutiginnittutsinnuttaaq aamma pingaaruteqarlutik.
Inuit aamma sulisut pisinnaatitaaffii, suliffimmi avatangiisit isumannaallisaanerlu
Nunat tamalaat akornanni inuit sulisullu pisinnaatitaaffii ataqqivagut, sulisugullu pitsaasumik isumannaatsumillu aammalu assigiimmik atugaqartinneqaqqullugit aalajangiussanik malinnilluta sulivugut.
Qinnuteqartut assigiimmik pisinnaasallit assigiimmik atorfinitsinneqartassapput, qanorluunniillu tunuliaqutaraluartut atorfinnut qinnuteqarfigineqarsinnaasunut suliffeqarfiup soqutiginnittut tamaasa tikilluaqquai.
Suiaassutsit akornanni naligiimmik pineqarnissaq suliffeqarfiup pingaartitaraa aammalu suliffimmi assigiinngisitsineq, pimmatiginninneq, uumisaarineq nakuusernerlu akuersaartuunagit.
Isumannaassuseq, peqqinneq atugarissaarnerlu Sikukimi pingaarutilittut ukkatarineqarput. Isumannaatsumillu sulinissamut eqqortumik sungiusarnissaq, ilisimasaqarnissaq atortoqarnissarlu suliffimmi isumannaallisaanikkut sanngisuumik ileqqoqarnissamut aqqutissaavoq.
Silap pissusia avatangiisillu
Avatangiisit pitsaanngitsumik sunniuteqarfiginnginnissaat Sikukip anguniakkamik toraagaqarnikkut ataqatigiissakkamillu suleriuseqarnikkut sulissutigaa, tamannalu pingaartumik nutaamik inissiiviliornikkut suliassanullu tulliuttunut atorumaartussamik atortorissaarutinik toqqaanikkut ersersinneqarpoq.
Pinngortitamut mingutsitsinnginnerusumik atortorissaaruteqarnissamik periarfissat misissorpagut.
Taamaammallu atortorissaarutit misilittarneqareersimasut atorneqarsinnaasut ajornanngippat atorlugit, sulinerit suleriaatsillu pitsanngorsarnissaannik sulisassalluta.
Ilinniartitaaneq, piginnaanngorsaqqinneq sungiusarnerlu
Suleqatigisatsinnut neqeroorutigut piumasaqaatigullu aqqutigalugit, pingaartumik ilinniartunik sulillunilu sungiusartunik ilinniartoqarnerup iluani, sulisunik qaffasissutsini tamani piginnaanngorsaqqiineq ukkataraarput.
Kalaallimmi Nunaanni pitsaasumik ineriartortoqarnissaa pillugu, ilinniagaqarnerup qaffasissusaata nukittorsarnissaa immikkut soqutigisaraarput.
Peqquserluttuliornermik pinaveersaartitsineq
Akiliilluni peqquserlutitsinerit, ataasiakkaanik suliffeqarfinnilluunniit akiliuteqartitsilluni suliassanut iluaqusersuisarnerit allatulluunniit ileqqorluttuliorluni suliffeqarfimmik ingerlatsiniarnerit akerleraagut.
Suliffiullu iluani malittarisassatta nakkutiginninnittalu nakussassarnissaasa saniatigut, ingerlassatsinnut atatillugu malittarinneqqinnerit kukkunersiuinerillu aqqutigalugit Sikukimi peqquserluttuliunnginnissaq qularnaarniarparput.
Sikukimi Whistleblowerimik aaqqissuussinermik 2019-mi atulersitsinikuuvugut, naapertuutinngitsumik pissusilersortoqarneranik pasitsaassisoqartillugu kinaassutsimik isertuussiviusumik nalunaaruteqarsinnaalersitsilluta.
Pisiortorfiit suleqatillu
Pisiortorfigut suleqatigullu avatangiisinut tunngasunik, isumaginninnermut tunngasunik ileqqorissaarnermullu sammiveqartumik ataqatigiissaakkamik aaqqissuussamillu sulilernissaat sunniuteqarfigissallugu kissaatigaarput.
Taamaattumik uagut suliffeqarfitta ingerlannerata saniatigut, piujuaannartitsinerup siuarsarneqarnissaanik oqaloqateqarlutalu piumasaqartarpugut.
CSR Greenland
Sikuki Nuuk Harbour 2016-imiilli CSR Greenlandimut ilaasortanngornikuuvoq. Taamaalilluni umiarsualivik attaveqatigiiffimmut angisuumut nukittuumik atassuteqarfigeqatigiiffiusumut ilaalernikuuvoq aammalu inuiaqatigiinnut piujuartitsiffiusumut tapersiissuteqarsinnaanerulerluni.
FN-ip nunarsuarmioqatigiinnut anguniagaat 17-it FN-illu ataani Global Compactimi suliffeqarfiup akisussaaffeqarnissaa pillugu malittarisassai tunngavigalugit, pingaartumik ilinniagaqarneq, peqqissuseq avatangiisillu ukkataralugit CSR Greenland ilaasortaalu suliniartuupput.
Sikukip sapinngisani tamaat CSR Greenlandip pingaartitai malinniartuarpai, suleqatigiinnerullu iluani pisut aallaavigalugit iliuuseqarniartarpoq.
